Thursday, November 24, 2016

KK-Net tutustui Pohjois-Norjaan heinäkuussa 2016

Norjan kansantalous on vahvasti riippuvainen öljystä ja sen hinnasta. Valtiolla on 800 miljardin euron rahasto, josta se rahoittaa budjettiaan. Melkoinen summa suhteutettuna Norjan valtion  noin 175 miljardin euron vuosibudjettiin (2016).


Suomen naapurimaista Norja lienee suomalaisten enemmistölle pohjoisen Lapin eteläpuolella kaikkein tuntemattomin maa.

Tunnemme varsin hyvin Ruotsin, Viron ja Venäjänkin, mutta mitä me tiedämme Norjasta? KK-Net tutustui Norjaan usean hengen voimalla heinäkuussa 2016. Maassa on asukkaita hieman Suomea vähemmän, reilut 5,2 miljoonaa. Pinta-alakin on Suomea pienempi, samoin asukastiheys.

Norja alkoi vaurastua 1970-luvulla öljylöytöjen ansiosta. Vauhtia vaurastumiseen antoi alkuvaiheessa myös öljykriisi.

Maan kansantalous on yhä vahvasti riippuvainen öljystä ja sen hinnasta. Vuonna 2014 Norjan bruttokansantuote nousi yli 520 miljardiin dollariin, mutta vajosi viime vuonna alle 390 miljardiin. Norjan valtiolla on kuitenkin turvanaan maailman suurin yksittäinen rahasto, johon on kerätty öljytuloja ja jota on kartoitettu sijoituksilla ympäri maailmaan.

Vertailun vuoksi: Suomen bkt oli 2015 alle 230 miljardia dollaria. Suomen valtion vuoden 2017 budjetiksi päätettiin äskettäin 56 miljardia euroa.

Norjan vauraus on mahdollistanut anteliaan aluepolitiikan, laadukkaan julkisen sosiaali- ja terveyshuollon ja paljon muuta hyvää. Norja on myös maailman suurin kehitysavun antaja asukasta kohti laskettuna.

Norja maksaa pääsystä EU:n sisämarkkinoille unionin budjettimenoja 850 miljoonaa euroa vuodessa, pystymättä kuitenkaan vaikuttamaan unionin päätöksentekoon. Lisäksi Norja joutuu varsin pitkälle noudattamaan EU-normeja.

Suomen nettojäsenmaksu EU:lle oli vuonna 2015 alle 490 miljoonaa euroaeli tuntuvasti Norjan vuosimaksua vähäisempi.

Lähde: KS pääkirjoitus 7.9.2016



Thursday, November 03, 2016

Tiedon varastointi ja hyödyntäminen

Liikumme paljon. Asiakas- ja projektinhallintatietojen on oltava reaaliaikaisia ja heti käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Joudumme tallentamaan ja jakamaan suuria määriä yksityiskohtaisia tietoja myös liikkuessamme. Asiakkaamme edellyttävät meiltä ketteryttä reagoida projekteissa tapahtuviin muutoksiin ilman, että katkoksia tai viiveitä syntyy.

Oikeilla työmenetelmillä lisäämme liiketoimintamme joustavuutta, säästämme aikaa, mukaudumme nopeasti ja helposti toimitaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin.

Helpottaa, kun tiedämme aina missä mennään!

Käsiteltävän tiedon, kuvien ja visuaalisen aineiston määrät kasvavat tulevaisuudessa. Saamme kilpailuetua, kun pystymme hyödyntämään ajantasaista ja tarkkaa informaatiota liiketoimintamme sekä ennakoimalla asiakkaittemme tarpeita.

Riittävätkö käytössämme olevat työkalut tiedon hallintaan, arkistointiin, jakamiseen ja monikäyttöön? Millaisiin muutoksiin meidän pitäisi varautua?

Etsittekö te strategista kumppania, joka tehostaa toimintojanne hyödyntämällä toimialan parhaita käytäntöjä?

Palvelujen kehittämisessä huomiomme kohdistuu kolmeen tärkeään osa-alueeseen:
  1. ihmiset
  2. prosessit
  3. teknologia
Ratkaisukeskeisillä palvelutyökaluilla ja -menetelmillä voimme luokitella ja kanavoida kysyntää, priorisoida ja resurssoida hankkeita, tunnistaa ja hallita riskejä, kohdistaa resursseja uudestaan ja seurata projektien tilaa sekä muutoksen hallintaa. Pystymme mukautumaan nopeammin liiketoiminnassa tapahtuviin muutoksiin.

Kun resurssit ovat optimaalisessa käytössä, hankkeiden läpimenoajat lyhenevät, budjetit ja aikataulut pitävät.

Sunday, October 16, 2016

Taksilla-ajo oli hyvä suhdannemittari 2003

Taksilla ajoa on aina pidetty hyvänä suhdannemittarina. Mitä enemmän kyytejä, sitä paremmin maan taloudessa menee.  Vuonna 2003 Helsingin taksiautoilijat ry:stä kerrottiin, "Nyt ei mene hyvin!"

Helsingissä oli tuolloiin 4 350 taksia. Sekoitan nyt aikamuotoja keskenään. Kolmetoista vuotta myöhemmin taksien suurimpana huolena oli Suomessa liikennekaari ja ennen kaikkea Uber-taksien vastustaminen. Seuraavana vuorossa ovat miehittämttömät automaattitaksit, jotka ovat arkea 2020 jälkeen.

Vuonna 2003 yksi auto ajoi keskimäärn 700 keikkaa kuukaudessa. Ajoja oli 15 %. vähemmän per auto; kuukauden aikana oli kaikkiaan 20 000 keikkaa vähemmän. 27.3.2003 kerrottiin: "Viime kuussaa taksiajot tyssäsivät pääkaupunkiseudulla lähes kymmenellä prosentilla."

Suurin ajoja vähentävä vaikutus oli päivisin tapahtuvana bisnesliikenteen hiljenemisellä. Bisnesmiehet ajoivat aamuisin kokouksiin, päivällä syömään ja illalla kokouksiin ja sitten päivän päätteeksi lentokentälle. Taksiliiton Juha Vuori sanoi, että taksiliikenne reagoi aina puoli vuotta ennen lamaa tai kunnon nousua.

Vuonna 2016 odotamme uutta nousua kuin pelastajan syntyä. Taksien hinnat ovat meillä kohtuuttoman korkeat ja ennakoi tarkemmista tutkimuksista välittämättä radikaalia muutosta tällä joukkoliikenteen osa-alueella, kun teknologia romuttaa entisen toimintamallin.

Pitäisikö huolestua "hyvän" tai "pahan" teknologian vaikutuksista? Kuluttajien ja palvelujen tuottajien välinen ristiriita säilynee entisenalisena. Uusi teknologia, taloudellinen lama tai ihmisten arvojen muutokset ovat ehkä sittenkin tärkeimpiä muutoksen moottoreita ja draivereita.

 

Thursday, October 13, 2016

Tallinna vuonna 1996 ja 2016

The Baltic Guide siirtyi internettiin vuonna 1996. Virossa internet-yhteyksiä oli tuohon aikaan kaksi tuhatta asukasta kohden. Suomessa luku oli maailman suurin eli 45 internetyhteyttä tuhatta asukasta kohden. Parikymmentä vuotta takaperin joitakin häiritsi alkoholia Suomeen raahaavien suomalaisten paljous.



Silloin kuviteltiin, että Viron pelastajia ovat ulkomaiset investoinnit ja turismi.  Vuonna 1995 matkailu kasvoi ja toi maalle 4,3 miljardin kruunun tulot. Hotelli Virun Merineitsi-ravintolassa sveitsinleike maksoi 86 kruunua ( 5,50 euroa).

Vuonna 2016 A- ja B-terminaaliin saapuvat matkailijat eivät voi olla panematta merkille alueen vilkasta rakennustoimintaa. Aikaisemmin rakentamaton maa-alue on pantu uuteen uskoon, sinne nousee asuin- ja liikerakennuksia. Varaukset raideliikenteellekin on tehty.

Nykyaikaa on Telliskiven kampus, jossa kulttuuri ja bisnes ovat löytäneet toisensa. Telliskivi on yksityisellä pääomalla toimiva luovan talouden keskus, jonka alueella käy töissä tuhat ihmistä. Ravintolat, kaupat ja kulttuuritapahtumat vetävät  boheemia neuvostoretroa henkiään tehdasmiljööseen 700 000 kävijää vuodessa.

Telliskiven kampus on puristunut samannimisen kadun ja radan väliin Kalamajan ja Pelgulinnan puutaloalueiden rajalla. Kymmenen teollisuusalueen ryppäästä vanhimmat ovat 1940-luvulta. Tehdas palveli ensin rautateitä. Neuvostokaudella siellä alettiin valmistaa sähkötekniikkaa.

Monen mielestä Tallinna on jo nyt julkisen liikenteen paratiisi. Päiväretkellä olevat turistit ja tallinalaiset ottavat siitä kaiken hyödyn irti.

Raiteilla kulkeva matkanteko onnistuu tulevaisuudessa keskustasta lentokentälle. Muutoksia on tulossa muuallekin. Raitioliikenne Kopliin ja rautatieaseman vieressä oleva tori muutetaan nykyaikaiseksi.

Muutokset merkitsevät vanhojen asioiden siirtymistä historiaan. Vielä hetken saa matkustaa heiluvissa ratikoissa  linjojen 1 ja 2 päätepysäkille Koplinmäelle.

Olemme matkoillamme etsineet trendikkäitä ruokapaikkoja sekä muita kohteita internetistä. Baltic Guide kertoo: Lue älypuhelimestasi tai tabletistasi tuoretta tietoa Virosta (www.balitcguide.ee).

Itä-Viron maaperän rikkaudet ovat nousseet keskusteluihin. 1980-luvun lopulla Neuvostoliitto suunnitteli sinne suuria fosfaattikaivoksia. Luontoa suojelemaan nousseet kansalaiset panivat hanttiin ja loivat toiminnallaan pohjan myös Viron itsenäisyyden palauttamiselle.

Viron fosfaattiesiintymä on Euroopan suurin, käyttöönotto merkitsisi tuloja keinolannoitteiden muodossa. Mutta geologit ja luonnontieteilijät eivät ole löytäneet yhteistä kieltä, koska Viron suurimmat vesivarat ovat samalla alueella. Monet vastustavat jopa maaperän tutkimista. Mahdollinen tutkimustoiminta ja ja kaivausten aloittaminen kestää ainakin parikymmentä vuotta.



Lähde: The Baltic Guide, huhtikuu 2016




Tuesday, August 02, 2016

Pohjois-Norjan kautta kotipuutarhaan

Poikkesimme Pohjois-Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa heinäkuun alussa. Ilmat suosivat alkumatkaamme, mutta Narvikista, Kirunan kautta Suomeen satoi kuin Esterin peeseestä.

Kotona meitä odottivat puutarhatyöt, etu- ja takapihan uudistaminen, joihin saatoimme hyvien ilmojen takia keskittyä täysipainoisesti ja antaumuksella. Edessä oli innostava tehtävä ja töitä riittää vielä meille kuukausiksi eteenpäin.



Wednesday, July 27, 2016

Kiinalaiset matkustavat

Lähes puolentoista miljardin asukkaan Kiina on kokenut viimeisten reilun sadan vuoden aikana valtavia mullistuksia. Keisarivallan päättymistä seurasivat sodat, jonka jälkeen oli vuorossa kommunismin vuosikymmenet ja lopulta taloudellinen nousu markkinatalouden kasvun myötä.


Kiinan kapitalismi on tuonut vaurautta osalle kansasta ja vaikka hyvinvointi on jakautunut epätasaisesti, kipuaa entistä useampi keskiluokkaan. Näin tapahtui meilläkin sotien jälkeen etenkin, kun suuret ikäluokat muuttivat työn perässä kaupunkeihin.

Nyky-Kiinassa näkyvät hienosti maan ikivanhat perinteet, mutta samalla länsimaiset vaikutteet ovat muovanneet maata viimeisten vuosikymmenien aikana.

Kiina  on  lyhyessä  ajassa  noussut  maailman  matkailijavirtojen  kärkikastiin.  Suomellakin  on  hyvät  mahdollisuudet  saada  osansa  kiinalaisten  matkustusboomista. 

Kiinalaiset pystyvät yksinään pyörittämään useita ja uusia matkailukohteita, kun vain oivallamme erilaisuuden mahdollisuudeksi. La Différance on toimiva ajatusmalli.

Matkailun  edistämiskeskus  on  koonnut yhteen muutamia olennaisimpia huomioita kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja toiveista. 

Kaukaisista  kulttuureista  tulevien  matkailijoiden  tavat  ja  odotukset  poikkeavat  joskus  suurestikin  siitä,  mihin  olemme  lähempää  saapuvien  matkailijoiden  kohdalla  tottuneet. 

Onnistuneiden  elämysten  aikaansaamiseksi  on  tärkeää,  että  kaikki  kiinalaisia  matkailijoita  palvelevat  yritykset kiinnittäisivät huomiota ainakin yleisimpiin kiinalaismatkailun erityispiirteisiin.

Thursday, June 16, 2016

K2020 on työnimi

K2020 on sataprosenttisesti yksityisellä pääomalla toimiva luovan talouden keskus, jonka alueella käy töissä 1 000 ihmistä.

Alku oli hankalaa. Ensimmäinen yritys ajoittuu 1980-luvun loppuun. Silloin oli meneillään niin paljon muutakin, että piti jäädä odottamaan parempia aikoja.

Kirjan luominen vaatii aikaa ja edellyttää keskittymistä, koska muuten aihe, teema, punainen lanka ja sisällön jännite katoaa päästä.

Kirjailijalla on oikeus ja kohtuus rakentaa omia maailmoja. Fiktion ja faktan sekoittaminen on alun alkaen ollut mielessäni, mutta vasta viime vuosina olen saanut riittävästi etäisyyttä ja pystyn kirjoittamaan vilkuilematta lukijoiden suuntaan.

Tämä on minun juttu. En luovuta valtaa kenellekään. K2020 on minun kirjani, enkä pyydä neuvoja tai oikeutuksia keneltäkään. Rakennan juonen ja sisällön omalla tavallani; en muista piittaa.


Tuesday, April 19, 2016

Kainuun Kasvupolun Finaali Bio Rexissä 26.4.2016

Kainuun Kasvupolun finaalitilaisuus on 26.4. Kajaanissa Bio Rexissä. Mukana olevat yritykset: Solid Roach Oy, Puumanni, WND Solutions Oy, Raate Travels Oy, Axel & Rose Holding Oy, Kasviskalorit Oy,  JPS-Kuljetus Oy, Meoline Oy, Tieto-Oskari Oy, CSE Entertainment Oy, Immobile Games Oy, H3O Markkinointi Oy/Tanssivat Sudet, Lakeside, KS-Talotekniikka Oy ja Aateli Remontit Oy.


Suuret rakennushankkeet Kainuussa ja lähialueilla tarjoavat runsaasti työmahdollisuuksia Kainuun yrityksille.

Pyhäjoen ydinvoimala, Kainuun uusi sairaala ja Terrafame ovat kokoluokaltaan niin valtavia työmaita, että niistä riittää urakoita hyvin laajalle yritysjoukolle.

Esimerkiksi Hanhikiven ydinvoimala-alueen rakennusurakat ovat nyt hyvin ajankohtaisia. Kainuun Etu Oy selvittelee koko ajan keinoja, kuinka kainuulaisia yrityksiä saadaan hankkeeseen mukaan.

Kasvua Kainuuseen -hankkeen hankejohtajan Matti Luukkosen mukaan olisi erittäin tärkeää, että urakkaan saataisiin mukaan myös mahdollisimman monia kainuulaisia toimijoita.

Se helpottaisi urakoiden saamista jatkossa paitsi omille, myös muille Kainuun yrityksille. ”Kun pääsee porttien sisälle, niin siellä verkostoituminen on paljon helpompaa.”


Friday, February 26, 2016

Poikkesin Vuokatin Urheiluopistolla

Matkailukohteiden välisessä kilpailussa pärjää se, joka osaa kätevästi kytkeä luontoon kivaa tekemistä ja innostavia tapahtumia.

Harva matkailija tulee lomakohteeseen vain yöpyäkseen hotellissa ja samoillakseen metsässä.

Tarjolla pitää olla vaellusta, kelkkailua, salibandyä, kahvakuulaa, vesijumppaa, avantouintia, hiihtoa voitelu- ja välinepalveluineen, laskettelua, sauna- ja kylpylämaailmoineen, kulinaarisia elämyksiä.

Puhdas luonto on hieno asia. Mutta se ei enää yksin riitä matkailukohteen myyntivaltiksi. Luontoa riittää, sitä on joka puolella Suomea vapaasti tarjolla. 

Ympärivuotisuus on Vuokatin valtti. Luonto tarjoaa perheille puitteet olemiselle ja tekemiselle neljänä vuodenaikana.

Palvelut paketoidaan, ostaminen tapahtuu verkossa viikkoja ennen matkan alkua.  Aikoinaan Vuokatin vaaroilla kuuli paljon venäjän kieltä. He olivat ennen ruplan kurssin romahtamista valmiita maksamaan ohjelmapalveluista.

Sunday, July 19, 2015

Aikakone kuljettaa meitä takaperin

DSC09718

Useita hienoja onnistumisia ja paljon lisää kokemusta kertyy kainuulaisille Vuokatti 2015 –tapahtuman suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta.

Vapaaehtoisten ja talkoolaisten työpanos on mittava. Jokainen tietää, ilman heidän panosta olemme pulassa.

Vuokatin matkailullinen infrastruktuuri tarjoaa upeat olosuhteet. Koko kunta tekee parhaansa ja kuhmolaiset eivät jää toimeliaisuudessa kakkoseksi.

Mitä tulevaisuudessa? Miten höydynnämme kumuloituvaa osaamista? Sitä eivät veilä aikakirjat vielä kerro.